Kuppaus eli venesektio
Kuppauksen historiasta tiedetään, että menetelmä tuli Eurooppaan 1200-1300-luvulla Kiinasta. Jo 2000 vuotta sitten Kiinassa kupattiin, hierottiin, annettiin akupunktiota ja yrttilääkintää. Vanhimmat meidän päiviimme säilyneet tiedot kuppauksesta ovat 3300 ekr Mesopotamiasta eli Kaksoisvirranmaasta.
Suomessa kuppaus on tunnettu 1400-luvulta ja ensimmäiset kirjatiedot löytyvät 1500-luvun puolivälistä. Mikael Agricola kehoitti tällöin rukouskirjansa kalenterissa talonpoikia kuppauttamaan itsensä ennen toukotöitä.
Nykyisin kuppaus on lisääntymässä ja ammattia harjoittavat lähinnä koulutetut kupparit ja hierojat. Kupparit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja näinollen vastaavat itse tarvittavista luvista, verotuksesta, vakuutuksista (yel, vastuuvakuutus ym.) ja kuuluvat ennakkoperintärekisteriin.
Kuppauksessa käytetään nykyisin muovisia sarvia joiden päässä on kumiset imupallot. Haavat tehdään haavaleikkurilla tai kuppauskirveellä (lansetilla). Välineet pestään vedellä ja sterilointiin käytetään erikoisdesinfektioaineita. Nämä aineet tappavat tunnetut bakteerit, hiivat, homeet, sienet mm. tuberkuloosin, HBV:n, HIV:n. Välineet voi myös kuumentaa tai steriloida koneellisesti.